sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Vähän mun kropasta

Oon aina ollut jonkin verran epävarma mun kehosta. En oo kumminkaan koskaan ollut ylipainoinen tai mitenkään pullea, vaikka musta aina ajoittain on tuntunut siltä - ja tuntuu vieläkin välillä. Kuten mä viime postauksessa sanoin, oon ollut aina tarkka ja itsekriittinen mun kehon suhteen. Oon usein sanonut olevani "pulla" tai "läski", mitä en todellakaan ole, tiedän sen kyllä itse, vaikka sitä usein ääneen sanonkin. Mulla ei ole kumminkaan mitään vääristynyttä kehonkuvaa, älkää ymmärtäkö väärin. En ihaile mitään anorektisia mittoja tai muuta vastaavaa, tykkään itse vaan niin sanotusta pyykkilautavatsasta. En voi jostain syystä sietää pientäkään ylimääräistä mun vatsassa (etenkin alavatsassa, jonne mokoma aina kertyy), mikä on sillä tavalla hyvä juttu, etten anna itseni lihoa. Kuitenkin tämmönen liian tarkka itsensä vahtiminen voi olla hieman stressaavaa. Urheilijana siitä kumminkin varmaan on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tän postauksen ideana on siis nyt, että kerron teille vähän eri ajoista mun elämässä liitettynä siihen, miten oon kyseisinä aikoina suhtautunut mun kehoon.
nappi pesul 044 Ylläoleva kuva on vuodelta 2011. Aiempina vuosina, kun olin pienempi, ei keho merkannut mulle niin paljoa. Kyllä mä vähän harmittelin mun pyöreää mahaa, mutta totesin, että aika monella samalla luokalla olevallakin oli samanlainen - tätä kutsutaan myös lapsenpyöreydeksi. En siis ottanut siitä sen suurempaa stressiä. Keho alkoi sitten murrosiässä muuttumaan tietysti ja tää lapsenpyöreys alkoi pikkuhiljaa hävitä. Tilalle tuli sitten tää tämmönen, johon vaikutti erityisen paljon syöminen. Okei, mä en oikein osaa näitä termejä, mutta ymmärtänette mitä meinaan. Oon aina ollut perso herkuille ja se on sinänsä harmi, koska totuin jo pienestä syömään paljon herkkuja. Ne jotka mut tuntee tietää, että vedän kaikkea äklömakeaakin paljon kerralla. Tämmösen epäterveellisen elämän opin siis jo pienestä ja sen kanssa taistelu ei oo ollut helppoa. Onneksi oon sentään urheilua harrastanut aina, joten se on sitten tasoittanut tätä ongelmaa. Kuitenkin, vuonna 2011 en muista kumminkaan olleeni niin tarkka kropastani kuin nykyisin olen. Oli se silloinkin tärkeä, mutta ei niin kuin nykyisin on. No, tuohon aikaan olinkin ihan hyvässä kunnossa, maha oli aikalailla ns. pyykkilautavatsa. Ja jottei mee vaan mahan analysoinniksi, niin kaveriporukassa pyöri tämmönen huolenaihe kuin isot läskit jalat. Koin tuolloin jalkani jotenkin paksuiksi, mutta tiedostin ne kyllä lihaksiksi, enkä läskeiksi. Mä vaan muistan, kun Facebookissa oli yhen kroppakuvan yhteyteen pakko kirjottaa, että pikajuoksijoilla on paksut jalat, hah. Ja kun ne ei ees oikeesti ollut paksut. Peppua pidin hyvänä tuolloin, vaikkei se sitä kyllä ollut nyt jälkeenpäin katottuna.null_zps31ac5bdf PicMonkey Collage Vuosi 2012 oli ja meni, suunnilleen samanlaisen kuin aiempikin. 2013 vuosi oli semmonen vuosi, minkä muistan hyvin epävarmuutena mahan suhteen. Tuli lihottua jonkin verran isän kuoleman jälkeen, tosin katselin joitain sen vuoden kuvia ja osassa näytin kyllä laihalta, tiedä sitten oonko vaan saanu just kuvan otettua sillä tavalla. Muuten, kun puhun lihomisesta, en tarkota siis todellakaan kumminkaan lihavaa, muistakaa tää mun itsekriittisyys lukiessanne. Alamaha ja jenkkakahvat on aina ollut yks ongelmakohta, sillä niihin tuntuu kertyvän kaikki. Noissa parissa kuvassa näkyy tää ongelma tosin hyvin, lievähän nuo on moneen verrattuna, mutta mun silmissä jo tarpeeksi. Tein tuon kollaasin, koska tosta toisesta kuvasta näkee, kuinka koitan kädellä peittää mun jenkkakahvoja. Noita kuvia otin siis mun blogia varten. Muistan saaneeni kommenttia mun tisseistä, että olenpas lauta ja niin pois päin. Ei mulla joo mitkään suuret tissit ollut, eikä ole vieläkään, vaikka isommat jo ovatkin. Mä olen näihin tyytyväinen kummiskin, sillä ei juoksijalla nyt kovin isot oikein voikaan olla ja mitä mä niillä edes tekisin? Saisin luultavasti selkäkipuja ainakin, jos ei muuta. viestit 022 Viime vuonna olin saanut itteni jo parempaan kuntoon sitten vuoden 2013(ylläoleva kuva on vielä vuodelta 2013) Kisatkin meni jo paremmin ja ennätyksiä tuli. Oli mulla kesällä silti joskus hetkiä, jolloin en ollut tyytyväinen mun kehoon. Mulla käy helposti niin, että maanantaina maha saattaa olla oikein hyvässä kunnossa, sitten jos se viikko meneekin aika herkutteluksi, niin onkin sitten heti jo tullut hieman lihottua ja en voi olla tyytyväinen taas hetkeen, koska siinä kestää kauemmin saada se pois. Sama on joulun kanssa, aina joulun jälkeen on sitten taas hirveä urakka saada maha takas hyvään kuntoon. Oon kyllä oikeesti kateellinen niille, jotka käy tyyliin useamman kerran viikossa syömässä roskaruokaa, eivät urheile ja silti ei näy missään. Ei sillä, että haluaisin syödä roskaruokaa niin paljon, mutta olishan se kiva, ettei heti kertyisi mahaan. Niin ja myös niille oon kateellinen, joilla maha ei turpoa tyyliin ollenkaan, kun syövät mahansa täyteen. Itsehän näytän siltä kuin olisi viimeisillään raskaana, hah. Mun suurimmat epävarmuuskohdat kehossa on siis ehdottomasti maha ja myös perse. Perse sinänsä ei ole syömisen kanssa missään tekemisissä. Joskus vaan tuntuu, että yhtenä päivänä se näyttää kivalta, seuraavana taas olemattomalta. En oikein tiedä miten se on mahdollista, koska tuskin se nyt yhdessä yössä muuttuu huonommaksi. Toisaalta on myös niin, että läheltä se näyttää kivan pyöreältä, sitten katson mun huoneesta eteisen peiliin ja se näyttää aivan pikkuruiselta. No, joka tapauksessa tahdon alkaa treenata pyllyä enemmän, sillä en varsinaisesti treenaa sitä mitenkään. Mahan kanssa mulla ois ens kesäksi tavotteena saada jonkin verran vatsalihaksia näkyviin. Tuossa alla olevassa kollaasissa näkyy, millasesta pyllystä ja vatsasta mä tykkään. Tuo pylly on ehkä hieman suurehko kyllä, mutta vähän tohon suuntaan kummiskin!
PicMonkey Collage
Kuvat Pinterest.
Näin loppuun haluan vielä korostaa, että tämä teksti liittyy vain omaan kehooni. Jos teillä on asiat toisin, niin sitten on. En katso lihavempia ihmisiä halveksuen tai mitenkään pahasti, vaikka omat ihanteeni ovatkin aivan jotain muuta. Sen verran vielä liittyen siihen, että oon saanut niin positiivista kuin negatiivistakin kommenttia mun kropasta. Mä en oo koskaan ottanut itteeni niitä "oot läski" -kommentteja, koska kyllähän sen nyt itsekin tietää ettei läski ole. Mutta miettikää, ennen kuin meette toiselle kommentoimaan sen kehosta, koska hän voi olla siitä epävarma ja tämmönen kommentointi voi johtaa pahimmillaan jopa syömishäiriöön. Toivottavasti saitte tästä nyt jotain irti ja kysyähän saa, jos jokin kohta jäi vaivaamaan tai unohdin kertoa :)


44 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus, koska harvoin lukee postauksia, siitä että mitä mieltå toiset ovat omasta kehosta jne. !:)

    VastaaPoista
  2. arvostan, että kirjotit tän postauksen :) tosi rohkeesti tehty ja toivottavasti tää avaa niiden nuorten silmiä, jotka kärsii ulkonäköpaineista (itsekkin sillointällöin, valitettavasti..) anyway, musta sun kroppa on hyvinvoivan ja treenatun näkönen kuvissa :) hienoo, et sulla on tavotteita sen suhteen :) mullakin on tota samaa, että kaikki kertyy sinne alavatsaan ja syöminen näkyy heti turvotuksena.. ei kiva :( mutta minkäs teet, kun jokaisen keho on sellainen kun on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Ja kiitos! Mutta niinpä, näillä mennään mitä on annettu :)

      Poista
  3. Ihana postaus <3
    katariinalaine.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Ja vielä mietitään miksi nuoret urheilijatytöt sairastuvat anoreksiaan. Kamala luettavaa miten noin sporttinen ja pienikokoinen tyttö puhuu lihomisesta. Urheilumaailma tänä päivänä on sitten vissiin niin pinnallista, että jo vatsalihasten erottuminen alkaa luokittelemaan ihmisiä. Eikö tärkeintä ole se että lihakset ovat suoristukykyisemmäss kunnossa eikä se että kuinka ne erottuu. Lihasten erottuvuus on niin yksilöllistä että se ei kerro sitä onko lihasta vai ei. Haluan välittää viestin että lakatkaa nyt oikeasti miettimästä sitä onko nyt vatsaani muodostunut pieni makkara kun oikeasti sitä ei ole olemassakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä koitin tekstissäni sanoa selkeesti, että kun mä puhun lihomisesta, en tarkota sitä sillä oikealla termillä. Tottakai on tärkeämpää, että ne vatsalihakset toimii hyvin kuin että ne näkyvät, mutta kai sitä tavotteita saa ihmisellä olla? Kaikki oman yksilöitä ja itelleni on tärkeetä, että kroppa näyttää hyvältä, sillä silloin olen myös psyykkisesti paremmassa kunnossa. Arvasin, että joku tästä postauksesta alkaa tämmöstä haastamaan, mutta omasta mielestäni korostin tätä asiaa selvästi useaan otteeseen.

      Poista
  5. Ihana ja rohkea postausidea, arvostan! Ja olet kyllä ihan uskomattoman kaunis vartaloltas, wou.

    VastaaPoista
  6. Tää oli hyvä postaus kyllä! : ) Älä oo liian kriittinen sun kroppaas kohtaan! Mikään ei oo ihan täydellistä, ei kroppakaan, mut näillä mennään. Ja harrastat ainaki paljon liikuntaa, joten pysyt hyvässä kunnossa ja sulla on aika terveelliset elintavat. Et oo todellakaan lihava. : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Ja joo lihava en ole, onneks sen tajuan ettei oo ihan vääristynyt kuva itsestä :D Mutta kriittisyyttä itseäni kohtaan on vaikea poistaa. Näillä kumminkin mennään :)

      Poista
  7. Ja mä ku oon aina ihastellu sun upeita jalka- ja perslihaksia :D Ihan turhaa oot häpeilly kroppaas, oot oikeesti tosi hyväs kunnos. Ja täytyy tietty muistaa et ei voi itteltää vaatii täydellist kroppaa viel alaikäsen, koska se vasta kehittyy. Mut on hyvä asettaa ittelleen tavoitteita tulevaisuuteen, kunhan ne on realistisia. Ihailen tota sun asennetta, itellä ku on välillä vaikee saada motivaatioo :D Mut hei jatka samaa mallii, vaik ootki jo aika tikis:D
    Ja mitä sun rintohi tulee ni hitot on liia pienet, vaa just toho kroppaa sopivat. Saat olla ylpee kropastas!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Joo totta, vielähän tää tässä on kehittymässä. Toivotaan että kehittyy hyvään suuntaan eikä huonompaan x) Kiitos paljon sulle <3!

      Poista
  8. Ihana postaus Iina! Mulla on tosi samanlaiset fiilikset omasta kropasta. Ratsastan ahkreasti ja saan siinä paljon liikuntaa, ja syön hyvin jne. Kumminkin kaikki "perjantaimätöt" tulee tähän alavatsaan, ihan tyyliin yhden illan herkuista. Olen itsekin niin perso herkuill, että pahaa tekee.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja voi ei... :D Onneks ei taideta olla ainoita tän asian kanssa!

      Poista
  9. Sun pylly on paljon kauniimpi kun tossa pinterestkuvassa! ainaki mitä kuvis on nähny xd

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha xd Joo no nyt kun katoin tota kuvaa, nii en mä kyllä tommosta ihan haluakaan, mutta siis isomman kumminkin kuin mun on :D Mutta kiva kuulla että on näyttänyt ainakin kuvissa kivalta x)

      Poista
  10. Mulla on joskus yläkoulussa ollut vatsalihakset vähän tuon viimesen kuvan tapaan esillä. Treenasin silloin ihan kohtuuttomasti. Nykysin oonkin ihan rapakunnossa kun on ollut kaikenlaista ja oon nyt vuoden yrittänyt alkaa nostamaan ihan peruskuntoa :D tuskin enää lihaksia näkyviin saan :p eikä mun mielestä vatsalihakset naisella niin nätit oo ees näkyvissä. Vitsi mikä lauserakenne taas x) mut kivan erilainen postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa :D Mulla ei ikinä oo oikein vatsalihakset näkyny, paitsi ylämahassa vähän. Ja oon samaa mieltä, ettei semmoset hirveet vatsalihakset sovi naiselle, mut semmoset kevyet mun mielestä on kivat :) Kiitos!

      Poista
  11. Onpa kiva postaus. Ehkä joskus vielä jatko-osa ei niin ulkonäköön liittyvistä asioista? (miten koet sun oman kehon ns. ''välineenä'' - tuntemuksia siis sun omasta nopeudesta, notkeudesta, voimasta, terveydestä, ihan mistä vain... )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja joo voisin tehdäkin tommosen jatko-osan :)

      Poista
  12. Mulla on kanssa samanlainen ongelma noiden herkkujen kanssa. Niitä on tullut pienestä asti syötyä ja sokeritoleranssi on ihan älytön. Mutta "lihoamaan" aloin vasta täysi-ikäisenä kun muutin opiskelemaan enkä pystynyt enää ratsastamaan yhtä paljoa kuin ennen. Lenkkeily tai salilla käyminen kun eivät sillä tavoin itseä kiinnosta että saisin motivoitua itseni päivittäin liikkumaan. Mutta hyvä teksti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)! Ja niin joo, liikunnan loppuminen/väheneminen varmasti näkyy jotenkin mahassa tai muualla, en itse osaa ees kuvitella miltä näyttäisin, jos en treenaisi, heh. Lenkkeily tai semmonen salilla käynti ei kans mun kiinnostuksiin oikein kuulu, mutta onneks on pikajuoksu :P

      Poista
  13. Tykkäsin kovin, ihanan aito oot :3 voisiks joskus kirjoittaa ruokavaliosta ja sun suhteesta ruokaan? lempiruoista? mitä syöt päivän aikana? millaisia annoksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos :3 Voisin, hyviä ideoita teillä!

      Poista
  14. Hyvä biisivalinta tohon alkuun❤ Ja ymmärrän hyvin tän tekstin pointin, koska mulla on ihan samanlaisia ajatuksia/tuntemuksia. Haluisin liikkua ja reenata enemmän ja saada kunnolla motivatioo jostain, koska nytten mulla on jotenki sellanen laiskempi kausi ja huomaan heti kuinka mun kroppa on reagoinu tähän. Tää oli kiva postaus ja muista että oot tosi nätti ja sulla on ihana kroppa. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, otin just siks kun sopii hyvin aiheeseen :P Joskus tulee noita laiskuuskausia mullekin ja heti kyllä kroppa reagoi! Kiitos paljon <3

      Poista
  15. Oon yks niistä joilla ei kerry mikään mahaan, haha.. syön oikeestaan joka viikko herkkuja ja silti pyykkilautavatsa. En siis urheile tai harrasta mitään.

    VastaaPoista
  16. Lisää tälläsiä!! On mukavaa lukea mitä muut ajattelee itsestään. Nimimerkillä entinen anorektikko ja nykyään kärsin ahmimishäiriöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä! Onko sulla blogia, missä kirjotat näistä aiheista?

      Poista
    2. Voi ei :( Toivottavasti saat ittes kuntoon tai miten tässä yhteydessä nyt ikinä sanotaankaan! Mutta lisää tän tyylisiä postauksia on tulossa :)

      Poista
  17. Kivan erilainen postaus :) Sun keho on kyllä tosi hyvässä kunnossa ja on ennenkii varmasti ollu, ei siis kannata ottaa ulkonäköpaineitten takia mitään lisästressiä!
    Ite oon kans sellanen että maha turpoaa syönnin jälkeen.. Mut mua ihmetyttää se että vaikka en oo kovin urheilullinen (heh..) ja syön aika paljo, niin en oo ainakaa vielä lihonu.. Mut mulla on päinvastanen juttu jalkojen suhteen kun sulla on ollu, mun mielestä mulla on nimittäin jotenkii vähä liian ohuet reidet, oiskii hyvä jos ois lihaksikkaammat jalat.. :D

    Asiasta toiseen, onnea tt:n arvosanasta! Ite kans kirjotin sen ja sain L, ihmettelen kyllä vieläkii miten sen sain mun vastauksilla :D Sitten vaan kevään kirjotuksiin lukemaan... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Ja aijaa! En mäkään joo ennen hirveemmin lihonut, vaikka oon aina syönyt epäterveellisesti, mutta tällee vanhemmiten on alkanu helpommin kertymään :/ Haha aijaa :D No mut siitä vaan salille ;)

      Kiitos! Ja onnea sulle, varmaan tosi vähän sai L, kun oli niin vaikea koe :P Mm... :/

      Poista
  18. Hyvin kerroit omia ajatuksia sun kehosta, mutta nykyään tosi moni haluu vaa et kaikki niiku vatsa sopivan kokonen ja pyllyy. Niiku pinnallisuus tärkeää. Siis noissa kuvissa et sää ees oo läski tai mahaa. Sä oot sopiva juuri noissa kuvissa. Siis ihmetyttää, että nii ihmiset on muuttunu pinnallisiks eikä riitä se kauneus mikä ympärillä on ja on jo itsessään. Musta on rumaa nähä ku ihmiset muovaa itseään vaa sen takii et näytettäs paremmalle muitten silmis. Kaikki netis ruokkii siihen, että pitäs olla isompi pylly yms.. Musta se on rumaa. Ymmärrän, jos jotain kisaa varten tarvii, mutta muuten normaali tyttö tai nainen lähtee muovaamaan kehoo liikaa. Se näyttää sillo rumalle. Hyvä sitä on liikkua hyvässä määrin, mutta ei nii et tuijotetaan niit kuvii ja katotaa millanen keho muilla on. Yritä rakastaa kehoas niiku se on. Huonon kuvan antaa nuorille, ku ei enää kelpaa sellasena ku on kroppa vaa pitäs olla pyllyy yms... Toivottavasti ymmärrät pointini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä lisätäkseni tohon yllä olevaan tekstiin nii vanhempien pitäs olla hyviä esimerkkejä nuorille. :)

      Poista
    2. Joo tottahan tuo on mitä sanoit. Mä itse "muovaan" itseäni itteni takia, koska oon paljon onnellisempi, jos näytän ulkoisestikin paremmalta :) Niin ja kaikillahan on oma maku, et jotkut ei halua yhtään semmossia lihaksikkaita jalkoja tai keskivartaloa, itse kun niistä esimerkiksi tykkään! Tietysti mun lajissa pitää jonkin verran ollakin, mutta tykkään muutenkin. Ymmärrän kumminkin pointtisi :)

      Poista
  19. Jee sä toteutit tän näinkin pian, kiva! T. Se joka ehdotti

    Tulevaisuuden varalle myös muutamia mistä saisi varmasti kiinnostavan tekstin aikaan:

    Sun mielipide harrastusten merkityksestä (miksi lasten/aikuisten tulee/ei tule harrastaa, millasia hyötyjä/haittoja sun omasta harrastuksesta on ollut, millasia ajatuksia harrastaminen ja sen puute/runsaus sussa herättää)

    Sun ajatuksia ruoasta ja ruokavaliosta enemmän (vaikka tässä sitä sivusitkin jo): mikä ruoka saa sut voimaan hyvin? entä huonosti? Laitatko itse sun ruoan? Millainen on sun ateriarytmi? Ajatuksia erikoisruokavaliosta ja oletko itse kiinnostunut (veganismi jne.)

    Sun ajatuksia tulevaisuudesta (Voi tietty olla aika yksityinen aihe, mutta ehdotan silti :P) eli millainen tulevaisuus sulla sun unelmissa/painajaisissa on? Opiskelu? Työ? Lapset? Parisuhde? Unelmakoti? Unelmahäät? Unelmavanhuus? Ihan mitä vaan :D

    Eli sua itseä jollain tapaa koskevat postaukset ois kiinnostavimpia :)

    Mutta kirjoitit mitä kirjoitit, ihana blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kiitos ideasta! :P
      Ja kiitos lisäideoista, varmaan jossakin muodossa toteutan noista jonkun ainakin.

      Kiitos vielä! :) Meni vähän kiittelyksi tää kommentti, mutta menköön x)

      Poista
  20. Tosi hyvä postaus! Itellä on aika lailla samoja ajatuksia: koskaan en oo lihava ollut, mutta pienikin pömppis ja jenkkakahvat aiheuttaa mussa tietynlaista inhoo itteeni kohtaan. Tuntuu vaan, että näistä asioista ei voi kenellekään puhua, kun heti kaikki sanoo, että ei oo tervettä ajatella tällä tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja niinpä, sama täällä :/ Kun kyseessä ei kumminkaan oo mikään sairaalloinen minäkuva, vaan semmonen oma ihanne, joka kumminkin on vielä terve.

      Poista
  21. Täällä toinen herkkupersegeeninen huutelee, et tuuhan sisko joku kerta mun mukaan tfw:hen 😉 Siel saa herkut kyytiä mut pylly jää 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :P Mennään joo joskus yhessä tonne!

      Poista